No, tämän viikon treenit on mennyt varsin hyvin. Alkeiskurssi alkoi maanantaina ja onnistuin jopa ircin kautta erään tuttavan houkuttelemaan mukaan. Tänään oli sitten paikalla kolme alkeiskurssilaista. Viime kerralla mentiin läpi lähinnä lyöntisarjoja ja lukkovirtaa, tänään taas lyöntejä, heittoja ja kaatumisia. Loppulämmittelynä oli kaksi potkurinkiä ja kaksi lyöntirinkiä, sekä 105 vatsalihasta. Alkoi kyllä ottaa jo reilusti 50 kohdalla voimille ne vatsalihakset, mutta kunnialla ja suomalaisella sisulla kuitenkin homma loppuun asti. Nyt voin olla ylpeä itsestäni.

Ja kuten otsikko kertoo, vyökoetta lupailtiin sinisille maaliskuussa pidettäväksi, silloin olevan leirin yhteydessä. Nyt pitää joku lauantai kyllä mennä kuittaamaan tekniikoita ja treenata ahkerasti niin saa itsensä vyökokeesta läpi. Tällä kertaa en kyllä aio jäädä uusintaan, vaikka mikä olisi prkl. Läpi mennään ja kerralla =)

Viimeisenä btw tiedotuksena, että tuli nyt sitten hommattua tanssimatto. Ei sitä treeneihin varmaan voi treenata, mutta olen kuitenkin kuullut, että sillä saa kuitenkin ihan kivasti energiaa pois, jos sattuu tylsää olemaan. Varmasti tulee tanssimatto olemaan ahkerassa käytössä, sillä luulisi kelpaavan liikkua silloin kun ulkona on kylmä eikä paljon tekisi mieli pistää edes nenänpäätä oven ulkopuolelle.

Tuli mietittyä ja asetettua itselleen muutamia tavoitteita, kun en viime yönä meinannu saada unta. Mietin treenaamistani, miten oikein saisin siitä lisää hyötyä irti ja muuta vastaavaa, mitä nyt aktiivi urheilijan pitäisi miettiäkin. Yksi näiden tavoitteiden asettamisen motivaatio lähteistä on potku.net, jonne tuli eilen rekisteröidyttyä. Pidetään näitä nyt vaikka jonkinlaisina uudenvuoden lupauksina ja katsotaan mitä oikein saan aikaan, vuoden aikana. Toivokaamme, että vuosi tuo mukanaan menestystä liikunnan ja monen muunkin asian suhteen.

1. Liikuntaa on tarkoitus lisätä, niin että liikkuisin ainakin kolmesti viikossa, ehkä jopa neljästi, kahdet treenit + jotakin muuta siihen päälle, vaikka vain lenkkeilyä koiran kanssa jos ei muuta tule mieleen. Sallittakoon tässä kohtaa kuitenkin poikkeuksia sään mukaan. En usko että sen paremmin koiraa kuin omistajaakaan huvittaa käydä lenkillä jossain 20 asteeen paukkupakkasissa ja purevassa viimassa.

2. Painoa pitää saada tippumaan alas ja ruveta punnitsemaan itseään useammin. Nykyinen paino on 75.5 kg ja tavoitepainona näin alustavasti 70 kg. Tavoitteena saada vain ylimääräiset läskit pois. Ei viiden kilon pitäisi olla ihan mahdoton pähkinä purtavaksi. Siitä voi sitten jatkaa pikkuhiljaa alemmaksi sitä painon pudotusta. Kutosella alkava luku olisi melko hieno juttu, nykyiseen verraten.

3. Ylimääräiset herkut sun muut namit pois. Yksi pizza tyyliin kerran kuukaudessa tai suklaapatukka pari kertaa kuussa ei ketään tapa, mutta vähentää kuitenkin täytyy. Samoin limsoja pitää vähentää ja tilalle jotain muuta. Mieluummin vaikka kaakaota, vaikka sekin on hammaslääkärin mukaan pahaksi hampaille. Tosin kaakaosta saa kalsiumia sun muita siinä missä tavallisesta maidostakin, colasta ei saa. Poikkeuksena tähän laskettakoon lähinnä synttärit, häät sun muut juhlat, jolloin on ihan aiheellista syödä. Muutenkin terveellisempi ruokavalio, mitään ruokapäiväkirjaa en tästä silti ala muuttamaan, kukan lukijoista tuskin tekee mitään sillä tiedolla mitä olen sinne nassuun ahtanut päivän aikana.

4. Kotitreenailua muodossa tai toisessa. Parikymmentäkin kappaletta punnerruksia, kyykkyjä, vatsalihaksia tai muita voi jo hyvin pitää lekurin loitolla. Tämän lisäksi vielä kaikesta mahdollisesta hyötyliikunnasta ilo irti. Portaat hissin sijaan jne. Ihan simppeliä, kyllä te tiedätte mitä hyötyliikunta on. Myös kotona venyttely ja muu semmoinen pitäisi saada tehtyä tavaksi. Ehkä paikat ei työharjoittelussa vietetyn päivän jälkeenkään olisi sitten niin jumissa ja kipeänä.

5. Viimeisenä tietenkin se, että näitä tavoitteit yritetään parhaansa mukaan noudattaa. Jos lipsahduksia tulee, niin sitten vaan yritetään sisukkaasti uudestaan. Näiden tavoitteiden kanssa ei luovuteta, varsinkaan kun nämä nyt täällä blogissa on julkistettu ties kelle.

Alkuvuosi on treenien osalta lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Ainoa treenejä varjostava murhe vain on työharjoittelu, seisomatyössä tulee jalat kipeäksi ja koko työ tuntuu aiheuttavan vain stressiä ja henkistä väsymystä, joten tänäänkin tuntuu ylivoimaiselta lähteä vielä treeneihin näiden särkevien kinttujensa kanssa. Mutta täytyy nyt katsoa miltä tilanne näyttää sitten kun pitää lähteä. Onhan tässä vielä muutama tunti ennen kuin tämän päivän treeneihin pitäisi lähteä, joten katsoo sitten jaksaako vai ei. Maanantaina ainakin kun tuli särkevien kinttujen kanssa kotiin, olo tuntui aika tuskaiselta.

No, asiasta seuraavaan, maanantaina alkaa uusi alkeiskurssi. Saa nähdä ketä sinnekin tulee sitten. Yhtä tuttavaa olen kovasti koettanut suostutella, mutta jää nähtäväksi tuleeko se alkeiskurssille vai ei. Kävi tuo kyseinen tuttava ainakin viime viikolla treeneissä katseluoppilaana, joten ehkä se sitten on hyvä merkki seuraavaa alkeiskurssia ajatellen. Maanantaina kyllä on pakko raahata itsensä paikalle, väsytti tai ei. Pakkohan se on nähdä, ketä uusia sinne meidän joukkoon nyt sitten tuleekaan.

No niin, perjantaina kävimme siis pienen seuran jäsenistä koostuvan porukan kanssa koristelemassa kuusen Pohjanmaan joulumarkkinoille. Kuusen koristeet suunniteltiin oikeastaan jo muutama viikko sitten, kun saimme tietää, että joku taho ei ollutkaan osallistunut ja me saisimme sitten sen ylimääräisen kusen koristella. Tietysti sitten lähdettiin mukaan ja liuta hyviä ideoita tulikin. Ensinnäkin, nauhoiksi kuuseen pistäisimme vöitä. Palloiksi tehtiin hamahelmistä pieniä treenipukuja ja puvun hihassa olevasta merkistä ja rintamerkistä, skannattiin sitten kuvat, joista laminoimalla tehtiin koristeita myös. Niiden lisänä teimme koristeiksi pieniä potkutyynyjä ja latvaan pistimme omituisen kullanvärisen tötsän, joka muistutti jonkin ortodoksikirkon kupolikattoa. Loppusilauksena, vielä glitteriä/kimalle hileitä vöiden ja muiden koristeiden päälle niin kyllä siitä hieno tuli. Lopputulos erottui selvästi muiden kuusien joukosta joka suhteessa. Ainoa hyvä haastaja mielestäni olisi oikeastaan ollut sellainen perinteiseen malliin, kultanauhoilla ja kuparinvärisillä palloilla koristeltu kuusi. Pienenä extrana, keksimme pistää vyönauhat vyöjärjestykseen, niin että valkoinen meni alimmille oksille jne.

Seuraavaksi sitten leiri. Tänään herättiin siinä vähän ennen yhdeksää, pikainen iltapala ja seuraavaksi  sitten kymmeneksi paikalle. Aluksi näytti siltä, ettei paikalle tule juuri ketään, mutta lopulta sitten porukkaa valui paikalle ja saatiin päivä aloitettua. Pidettiin sellainen parin tunnin harjoittelusessio, hapkidoa ja defendon perusteita harjoitellen. Tarkoituksena oli pohjustaa keväällä pidettävää defendon kakkostason leiriä. Koska samoja tekniikkoja oli jo muutama vuosi sitten, oli osa tekniikoista minulle tuttuja. Hyvä asia oli että pareja vaihdeltiin ja kertaakaan ei iskenyt vitutus päälle kun ei tarvinnut olla oman veljen parina. No, harjoitelun jälkeen oli sitten sellainen puolen tunnin ruokatauko, jonka aikana kytin syömässä kolmioleivät abc:llä, korjaamassa himan nestetasapainoa ja sitten takaisin salille. Sitten vedettiin jälleen toinen parin tunnin sessio, yhä vain uusia ja vanhoja tekniikoita. Leirin päätteeksi sitten pidettiin sinisille koe. Itse en kokeeseen osallistunut, koska treenikerrat eivät olleet läheskään täynnä, mutta avustajaksi pääsin kuitenkin porukan pienimmälle siniselle. Ihan tuli hiki itsellekin, sillä vaikka käskettiin jutut tehdä omaan tahtiinsa, niin pidettiin me sen verran reipasta tahtia kuitenkin. Siinä sitten olin lukotettavana, heitettävänä ja pitelemässä thaipadeja. Kolme sai hylätyn, mutta pääsi yksi sentään läpikin, eli onnea uudelle ruskealle vyölle. Eipähän tarvitse minun nyt sitten yksin olla silmätikkuna kun ensi keväänä aion yrittää.

Aloitetaan nyt ensiksi maanantaista. Maanantaina oli siis alempien vöiden vyökoe, mutta ei me sinisetkään lusmuilemaan päästä. Teimme kokeeseen osallistujien mukana, aivan kuin normaalitreeneissä ja kunnon hikitreeni siitä sitten tulikin. Tekniikat käytii kaikki läpi valkoisesta keltaiseen asti, sillä osallistujat olivat kaikki valkoisia, oransseja tai keltaisia. Heti valkoisen vyön osiossa olkapää venähti hieman, jostain minulle tuntemattomasta syystä. Lämmittely ja venyttely olivat kyllä alla hoidettuina, joten kummaa on jos se siitä olisi johtunut. Valkoisen vyön jälkeen sitä olkapäätä sitten särki ihan kivasti, mutta sain kuitenkin vedettyä sen koekerran läpi. Keskiviikkona sitten jäikin treeni välistä sen kiukuttelevan olkapään vuoksi. Päätin viisaasti antaa sen vain levätä rauhassa ennen lauantaita, jolloin olisi leiri Lapualla. Käsittelen sitten leirin ja leiriä edeltävän illan tapahtumat ihan omassa postauksessaan.